Handlerit haastattelussa osa 2 ~ Tilda Rinne

Toisessa osassa tätä postaussarjaa haastattelussa on Tilda Rinne, joka on kuulunut aina yhtiin esikuvistani.

Tildaa näkee erittäin monen rodun kanssa kehässä. Yksi omista lemppareistani Tildan esitettävistä on Elliot-bokseri, joka on yksi Suomen hienoimmista boksereista. Mutta nyt voitte siirtyä lukemaan Tildan mietteitä handlerina olosta. Kommenttia saa mielellään laittaa!

Aiemmin ilmestyneet:
Osa 1 ~ Sara Jokela

1. Kerro itsestäsi ja taustasta handlerina? 

Olen Tilda Rinne 18-vuotias opiskelija Turusta. Ensimmäisen koiramme mukana siskoni innostui koiranäyttelyistä ja nopeasti hän sai minutkin innostumaan. Aloitin koiranäyttelyt junior handler -kehistä vuonna 2008, mutta vasta 2011 aloitin kisaamaan melkein jokaisessa näyttelyssä. Vuosi alkoikin tammikuussa Turku kv:ssa upeasti Varsinais-Suomen piirinmestaruudella, sekä normaalin että sm-osakilpailun BIS 2 sijalla. Aloin kuitenkin esittämään koiria rotukehissä vasta vuoden 2012 aikana. Nuorempana tiesin mitä panoksia rotukehissä voi olla, joten päätin pysytellä vain junior handler -kisoissa.

2. Millainen handleri olet? 

On vaikea määritellä itseään handlerina, koska millainen handleri olen, vaihtelee koiran mukaan. Uskoisin itseni olevan monipuolinen ja positiivinen handleri. Osaan tuoda koiran parhaat puolet esille ja pitää hauskaa kehässä!

3. Sinun hyvät ja huonot puolesi handlerina? 

Toistan nyt hieman itseäni, mutta parhaimpia puoliani on monipuolisuus ja osaan kannustaa koiraa. Huonoina puolina on, että saatan välillä ennen kehää jännittää, mutta heti kun astun kehään jännitys katoaa.

4. Ikimuistoisin näyttely/kokemus handlerina?
Elämäni ikimuistoisin kisa oli viimeinen junior handler -kisani. Olin jo vuotta aikaisemmin päättänyt, jos saan mahdollisuuden kisata SM-finaalissa haluan kisata siperianhusky Turhakkeella. Turhake oli minun unelmieni koira. Voitimme yhdessä SM-osakilpailuja, pääsimme Suomen edustusjoukkueeseen, Olimme SM-finaalissa sijoilla. Voitimme piirinmestaruuksia ja monia BIS-JH:ita. Kaikki tunsivat meidät parina ja kaikki vieläkin muistavat sen upean koiran, jolla sain kisata. Valitettavasti vuoden 2015 alussa koira menehtyi ollessaan vasta 5 vuotias. Olin musertunut enkä uskonut löytäväni enää yhtä mahtavaa kisakoiraa itselleni. Toukokuussa voitinkin SM-osakilpailun ja lunastin itselleni paikan finaaliin. Iso mietintä alkoi kellä haluaisin kisata. Olin kisannut kaikki finaalini Turhakkeen kanssa, joten oli iso päätös edessä. Sainkin sitten Porvoo KV näyttelyyn JH-koiraksi ystävältäni australianterrieri Salvadorin. Koira oli vasta 2-vuotias nuorukainen. Rotu oli minulle hyvin tuttu, sillä kisasin ensimmäisen vuoteni melkein kokonaaan australianterriereillä. Kun sain koiran käteeni, mietin mielessä tämän olevan se koira, jolla haluan kisata. Koira oli aivan kuin Turhake luonteeltaan ja me sovimme toisillemme täydellisesti. Kisapäivänä minua hermostutti jaksaisiko koira koko kisan läpi. Minua ei ole ikinä jännittänyt niin paljoa. Olin erittäin tyytyväinen yksilöarvosteluuni, joka oli minulle koko kisan tärkein osio. Sain vihdoin mielenrauhan ja olin jo pelkästään siihen tyytyväinen. Pääsimme kuitenkin Salvadorin kanssa TOP10 joukkoon ja olin ihmeissäni. Kun TOP5 kisaajat valittiin ja minun nimeni kutsuttiin, alkoivat kyyneleet valua. Olimme loppujen lopuksi SM-pronssilla tämän nuoren pojan kanssa. En ole ikinä itkenyt niin paljoa. Olin niin onnellinen saaden kisata viimeisen kisani Salvadorin kanssa, koiran, joka oli minulle uusi Turhake.

5. Millainen on mielestäsi hyvä handleri?
Mielestäni hyvä handleri on sopeutuva. Handlerin pitää osata muuttaa handlaustaan ja kehonkieltään jokaisen koiran mukaan, sillä kaikki koirat ovat yksilöllisiä. Handleri tuo myös koiran parhaat puolet esille ja osaa kannustaa koiraa parhaaseen suoritukseen, eikä ikinä syytä koiraa. Kehän tärkein sääntö on pitää hauskaa!

6. Onko sinulla joku jolta olet oppinut taitojasi?
Olen oppinut monelta ihmiseltä taitoja. Olen kuitenkin pohjan saanut siskoltani. Muut ovat auttaneet minua olemaan muuntautumiskykyinen.

7. Onko sinulla jotain lempirotuja esittää? 

On vaikea valita rotuja, joita tykkään esittää, sillä jokaisesta rodusta löytyy jokin ihana yksilö. Siperianhusky on kuitenkin ehkä se rotu mitä rakastan esittää. Muita mahtavia rotuja on mm. bokserit, kerrynterrierit ja australianterrierit.

8. Miten toimit uuden koiran kanssa?
Aina, kun saan uuden koiran, ensimmäisenä katson miten koira reagoi eri asioihin. Antaako koira koskea, onko ääniherkkä, miten reagoi muihin koiriin jne. Kun huomaan ettei jokin esitystapa ei sovi juuri sille koiralle, kokeilen toisia keinoja ja tapoja tehdä asiat.

9. Miten luot kontaktin uuden koiran kanssa? 

Luon koiraan kontaktin ensin kokeilemalla syökö koira nameja, ja miten se reagoi ääneeni ja namupaloihin. Kun löydän asian, johon koira reagoi iloisesti, alan painottaa sitä. Jos koira reagoi iloiseen kehumiseen heiluttaen häntää, kehun ja tsemppaan koiraa paljon. Joillain koirilla se voi olla fyysinen pieni leikki ja namit.

10. Onko jotain yleistä virhettä mikä tehdään?
Yleisin virhe mitä handlerit tekevät on varmaan, että unohdetaan jokaisen koiran olevan erilainen ja aina voi oppia uutta ja parantaa suoritusta. Myös itsensä esittäminen on valitettavan yleistä ja koira unohdetaan kokonaan. Koiran tsemppaus tuppaa myös unohtumaan monella, se on avain moniin hienoihin asioihin!

11. Mitä neuvoja antaisit aloittelevalle handlerille?

Aloittelevien nuorien on hyvä muistaa, ettei kaikkea opi yhdessä yössä ja kaikki tekevät virheitä, joten ei saa luovuttaa. Olkaa myös aina avoimia treenaamaan vieraita rotuja ja koiria, vain niin opitte ja saattee kokemusta. Muistakaa myös pitää hauskaa, älkääkä ottako kisoja niin tosissaan. Kaikki alottavat pohjalta ja sieltä on suunta vain ylöspäin!