Valokuvaajat haastattelussa osa 2 ~ Mikko Marttinen

Tässä on nyt toinen osa Valokuvaajat haastattelussa -postaussarjasta. Lisää tulee jossain vaiheessa, kun vain keksin lisää haastateltavia.

Tässä osassa haastateltavana on ehkä parhaiten koiranäyttelykuvistaan tunnettu Mikko Marttinen, Kuvauksellista photography. Kiitos Mikko!

Osa 1 ~ Ilona Mikkonen

Kaikki kuvat © Mikko Marttinen, Kuvauksellista photography

1. Miksi ja milloin aloitit valokuvaamisen?

Olen tykännyt valokuvauksesta ja kuvista melkeinpä 90-luvulta saakka. Harrastamaan aloin kuitenkin vasta oikeastaan reilu kymmenen vuotta sitten, kun digitaaliset kamerat yleistyivät. Ensimmäiset vuodet kuluivat oikeastaan opetellessa valokuvauksen tekniikkaa. Vuonna 2010 etsin uusia aiheita kuvaukseen ja päätin käydä agiltykilpailuissa. Siitä pari viikkoa olin tokokisoissa ja reilu kuukausi siitä vuorossa olikin ensimmäinen koiranäyttely Jyväskylässä marraskuussa 2010. Sillä tiellä olen yhä.    

2. Millainen on kuvauskalustosi?

Tein aikanaan valinnan, että haluan lähteä Canonin leiriin. Tämä valinta ei ole vielä tähän päivään kaduttanut ainakaan liiaksi. Tällä hetkellä käytössäni on kolme runkoa ja useita erilaisia linssejä. Saattaa kuulostaa tuhlailulle pitää niin montaa, mutta yleensä minulla on aina kaksi runkoa mukana kun kuvaan. Toisessa rungossa on kiinni laajakulma ja toisessa zoom objektiivi. Runkojen ja objektiivien lisäksi ei kannata unohtaa kaikkea muuta “oheiskrääsää”. Näihin kuuluu esimerkiksi muistikortit, akut, reput, salamat, jalustat, sateenvarjot, erilaiset heijastimet ja dropboksit. Kaikkineen varusteita on tullut hankittua noin 14 000 euron arvosta. Tähän lukuun täytyisi tietenkin lisätä tietokoneet ja ulkoiset kovalevyt kuvien säilyttämistä varten, sekä kotisivut joista myös täytyy maksaa vuosittaista maksua.

3. Mikä on mielestäsi tärkeintä näyttelyitä kuvatessa?

Monet saattavat tuntea minut tilannekuvista koiranäyttelyissä. Jotta saa otettua onnistuneen tilannekuvan, ei kuvauksen kohde saa tietää olevansa kuvattavana. Tästä syystä on tärkeä olla huomaamaton. Tällöin ihmiset eivät ala esiintymään ja tilanteet pystyy ikuistamaan kuten ne tapahtuvat oikeasti.

Mikäli haluaa onnistuneita näyttelykuvia niin tärkeintä on tietenkin olla sijoittuneena oikeassa kulmassa kohteeseen. Mikäli koiria seisotetaan täytyisi kuva saada edestäpäin. Liikuttaessa pitäisi pystyä saada koira eteen ja handleri taakse mieluusti suoralla ei kaarretta. Mikäli kehät ovat sijoitettu siten, että on seinää, telttoja, yleisöä, tuomaripöytä tai mitä tahansa estämässä hyvää sijoittumista niin ei tule hyviä valokuvia. Hankalissa paikoissa täytyy vain kiertää, kokeilla ja mukautua tilanteeseen tai vaihtaa kehää.   

4. Millä ohjelmalla muokkaat kuvasi?

Teen kuvien editointia vain ja ainoastaan Adobe Lightroom ohjelmalla. Olen käyttänyt Lightroomia noin seitsemän vuotta enkä näe mitään muuta vaihtoehtoa kuvien editoimiseen. Lightroomilla pystyy rajata, muokata säätöjä, käyttää erilaisia tehosteita yms. Sillä pystyisi myös muokkaamaan itse kuvaa, mutta sitä teen äärimmäisen harvoin. Mielestäni tärkeintä on, että kuva on juuri sellainen kuin se kuvaushetkellä oli, joten en tule koskaan käyttämään Adobe Photoshoppia koirien kanssa.  

5. Mitä teet kuville ennen niiden julkaisua ja kuinka kauan sinulla kestää saada yhden näyttelyn kuvat julkaistua?

Monet ihmiset eivät ehkä ymmärrä, että näyttelypäivän päätteeksi oikea työ vasta alkaa. Ota yleensä näyttelypäivän aikana noin 2000 - 5000 kuvaa. Suurin osa niistä on tietenkin turhia varsinkin jos olen panostanut juoksukuvien saamiseen. Tällöin yhden kuvan läpikäymiseen ei pysty käyttämään liiaksi aikaa. Hyvä hihavakio on ollut, että olen pystynyt yhden illan aikana käymään noin 2000 kuvaa läpi. Tällöin yhden päivän kuvien kanssa yleensä menee se pari iltaa normaalin työpäivän päälle. Se tarkoittaa noin 4-10 sekuntia per kuva valituille kuville aikaa.

Mikäli minulla on kiire saada kuvat valmiiksi, käyn kuvia läpi kameran näytöltä poistaen turhia. Kun kuvat on saatu koneelle Lightroomin kansioon, katson jokaisen kuvan läpi ja valitsen editoitavaksi päätyvät kuvat. Toisella kierroksella rajaan kaikki valitut kuvat ja karsin pois huonoja valintoja valituista. Kolmas kierros on sävyjen laittaminen kuntoon. Yleensä pyrin käyttämään kyseiselle päivälle tehtyä presettiä eli etukäteen tehtyjä valintoja sävyjen suhteen. Ulkona olosuhteet vaihtelevat jatkuvasti ja sisällä eri halleissa on yleensä erilaiset valaistukset, joten jokainen kuva täytyy editoida kuitenkin erikseen.    

6. Mielestäsi ikimuistoisin kuvausreissusi?

Jokainen kuvauspäivä on oma reissunsa. Reissuja on vuosien mittaan tullut jo satoja. Niistä ei ehkä jotain tiettyä päivää ole jäänyt liiaksi mieleen, mutta on tietenkin useita hetkiä jotka ovat jääneet mieleen. Mieleenpainuvimpia hetkiä on olleet tietenkin kaikki maailmanvoittajat, Messarin finaalit ja Tuomarinkartanon ukkoset.  

7. Mielestäsi onnistunein tai muuten lempikuvasi/kuviasi ottamistasi kuvista?

Siinä vaiheessa kun valokuvatiedostojen määrät huitelee siellä 500 000 kuvan paikkeilla pystyy sanomaan, että on niitä onnistuneita kuvia varmasti ainakin pari. Yhtään täydellistä kuvaa en ole ottanut omasta mielestäni tähän mennessä. Lähes täydellisiä kuvia on ollut muutamia, mutta aina pystyn jokaisesta jotain pientä virhettä huomaamaan. En pysty nimetä mikä olisi kaikista onnistunein, koska yksikään ei ole täydellinen tähän mennessä. Mieluisimpia kuvia omaan silmään ovat toki olleet esimerkiksi mustavalkoiset kaupunkikuvat.

8. Oletko opiskellut valokuvaamista tai jotain siihen liittyvää vai oletko ns. itse oppinut?

Oman koulutukseni puolesta (BBA) olen käynyt kuvankäsittelyn ja digitaalisen valokuvauksen kurssit. Kurssit ovat antaneet hyviä vinkkejä, mutta suurin osa oppimisesta on tullut valokuvaamisen, lukemisen ja kokemuksen myötä.

9. Yleisin virhe minkä aloitteleva kuvaaja tekee kuvatessa tai kuvia muokatessa?

Sanoisin yleisimmän virheen tapahtuvan kuvien julkaisemisessa. Mikäli koirasta on useampi hieno juoksukuva laittakaa esille maksimissaan kaksi kuvaa. Kukaan ei halua nähdä galleriassa samasta koirasta peräkkäin kymmentä kuvaa. Jos joku haluaa useamman kuvan omasta koirastaan niin sitten ne laitetaan erikseen nähtäväksi, mutta ei päägalleriaan.

Toisena aloittelevien kuvaajien ongelmana sanoisin löytyvän kuvien muokkaamisesta. Vaikka onkin todella hienoa saada kuvat heti esille, niin pyrkikää aina täydellisyyteen. Jos on saanut kuvat esille samana päivänä kuin tapahtuma on ollut, niin aivan varmasti on oiottu jossain tai kuvien määrä on ollut todella pieni. Kuvat ovat internetissä vuosia esillä, joten haluatteko tuoda omaa nimeänne suttuisilla rajaamattomilla ja viimeistelemättömillä kuvilla. Mikäli kuvat on suoristettu ja rajattu nätisti sekä niiden sävyt ovat viimeisteltyjä kuvat ja myös kuvaaja jää mieleen hyvänä kuvaajana. Ei yksikään näyttelytoimikunta kutsu näyttelyn valokuvaajaksi henkilöä, jonka kuvat ovat editoimattomia ja vinoja.    

10. Kumpia tykkäät ottaa näyttelyissä enemmän, pönötys- vai tunnelmakuvia?

Näyttelyissä ehdottomasti mieluisimpia ovat tunnelmakuvat. Niissä on kuten nimikin sen sanoo sitä tunnetta mukana. Pönötyskuvat kertovat omistajille enemmän, mutta niissä ei sinänsä ole mitään jännittävää. Juoksukuvat ovat puolestaan ne haastavin kuvauksen muoto näyttelyissä, mutta niistä pystyy saada upeita otoksia.

11. Mikä on näyttelyissä haastavinta kuvata?

Ei ole olemassa näyttelyä, joka ei olisi haastava. Jokainen näyttely tuo omat haasteensa. Yleensä sisätiloissa haasteen tuo valon puuttuminen, joka luo teknisiä ongelmia. Ulkona taas haasteena on sääolosuhteet, jotka vaikuttavat niin teknisesti asetuksiin kuin yleiseen mielialaan jos siis sataa. Jos olosuhteet ovat kunnossa niin sen jälkeen haasteena on oikean kuvakulman löytäminen, josta löytyykin lisätietoa kysymyksestä 3.

12. Kuinka paljon yhdeltä kuvausreissulta tulee kuvia? Paljonko siitä lopulta päätyy julkaistavaksi?

Yleensä yhden päivän aikana tulee noin 2000-5000 kuvaa. On ollut toki päiviä, jolloin Kuvauksellista Photography:lla on ollut kaksi kuvaajaa eli puolisoni toisena kameran takana ja kuvia tulee silloin tuostakin enemmän. Riippuen siitä olenko kuvannut enemmän seisotuksia vai liikekuvia julkaisuun saakka päätyy noin ⅓ - ⅙ osa kuvista. Kansioni ovat yleensä hulppean kokoisia suuren kuvamäärän takia. Yhdestä tilanteesta tulee aina yleensä noin kaksi kuvaa ja mikäli on kyse juoksusta niin 3-6.

13. Onko jotain rotua, josta tykkäät erityisesti ottaa kuvia?

Pyrin ottamaan kuvia kaikista koirista rotuun katsomatta. Alkuaikoina kun kuvasin näyttelyissä koitin ihan etsiä eri rotuisia koiria, mutta lopetin sen jo parin vuoden kuvaamisen jälkeen. Pariisin maailmannäyttelystä sai sen verran erikoisia rotuja suuret määrät kuviin, että ei ole löytynyt enää puuttuvia rotuja kovinkaan. Vaikka pyrinkin ottamaan kuvia kaikista roduista niin kyllähän sieltä löytyy muutamista roduista hieman enemmän kuvia kuin toisista. Yleisesti ottaen turkkirodut tuovat kuviin enemmän jännitystä esimerkiksi tuulenpuuskien kanssa. Tästä syystä minut löytää esimerkiksi ensikesänä varmasti afgaaninvinttikoirien ja salukien erkkareista.

14. Mitä tulisi ottaa huomioon, kun lähtee kuvaamaan näyttelyihin?

Mikäli päättää lähteä näyttelyihin kuvaamaan niin kannattaa varautua haasteisiin. Sisätiloissa ei halvimmilla kameroilla tee mitään, koska valoa ei ole yhtään. Ulkona puolestaan valoa voi olla liikaa tai sadekuuro yllättää. Kun on kävellyt koko päivän näyttelyissä niin sen kyllä huomaa viimeistään illasta jaloista.

Yleisenä sääntönä sanoisin kunnioittakaa kehää. Kehää ei saa häiritä millään tavoin ja sinne ei saa missään nimessä mennä kuin tietyllä hetkellä. Toisena sääntöjä sanoisin yleisen säännön joka koskee valokuvausta. Älkää kuvatko mitään mikä saattaa olla haitaksi valokuvauksen kohteelle. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ns. nolot tilanteet tai onnettomuudet. Yksikään näyttelykoiran omistaja ei halua löytää omasta koirastaan kuvia joissa koira esimerkiksi pissaa tai ulostaa kehään tai jossa handlerit ovat kaatumassa. Täytyy myös aina pitää mielessä, että koirien omistajat eivät halua nähdä koiristaan yhtään epäedustavaa kuvaa internetissä. Kolmantena kohtana sanoisin muita kuvaajia koskevan ns. herrasmiessäännön. Mikäli näyttelyssä on näyttelyn oma valokuvaaja niin antakaa hänelle tilaa. Hän on järjestäjien kautta silloin töissä ja hänen täytyy saada ne parhaat paikat, jotta näyttelytoimikunta saa hyvää mainosta kauniilla kuvilla.

Te kysyitte mä vastasin

Tässä on nyt sen kysymyspostauksen vastaukset, joissa nyt hieman kesti. Toivottavasti kelpaa ja jos tulee lisää kysyttävää niin kommentoikaa ihmeessä, vastailen mielelläni! ;)

Koirat

Paras koiramuisto?
- Tähän en osaa vastata, kun hyviä muistoja on niin paljon.

Mainitse muutamia lempikoiriasi tai koiria, joiden kanssa vietät paljon aikaa.
- No Jimi tietenkin ja sitten lempikoiria, joita tosin näen aika harvoin, on; Fantsu ranskis, Heiko dobermanni ja Saku labbis.

Parasta omissa koirissa? 

- Justiinasta en osaa sanoa mitään parasta, koska sen kanssa en ole niin paljon tekemisissä ja meidän kemiat ei ole koskaan kohdannut. Jimissä parasta on sen läheisyyden kaipuu, kun se aina aamuisin haluisi vaan nukkua mun kanssa sängyssä ja aina pitää olla mahdollisimman lähellä.

Parhaat asiat koiraharrastuksessa?

- KAVERIT! Joka näyttelystä löytyy joku tuttu, jonka kanssa voi viettää aikaa. Ilman kavereita olisin jo luultavasti lopettanut junnut aikoja sitten. Myös vapaa-ajalla aina löytyy joku jonka kanssa voi jutella somessa.

Minkä uuden koiraharrastuksen aloittaisit tällä hetkellä?

- Doboa haluaisin kokeilla Jimin kanssa ja sitten tokoa ja rally-tokoa haluaisin päästä treenaan.

Haluaisitko harrastaa koirasi kanssa muuta kuin koiranäyttelyitä?

- Kuten ylhäällä onkin, niin doboa. Mitään muuta ei Jimin kanssa voisi harrastaa sen kiinnostuksen puutteen takia. Mutta sitten, kun se seuraava koira tulee, niin aloitan luultavasti tokon tai rallyn.

Millainen koira seuraavaksi?

- Bokseri tulee, kunhan joku kääntää äitin pään. Rotu tuskin tulee muuttumaan mihinkään.

Leannan Uanfhind "Vieno"
(C) Heini Haverinen

Näyttelyt

Ikimuistoisin kehäkokemus?
- Kun voitin viime vuonna PM2 tai sitten kun olin Turun pentunäyttelyssä monen koiran vaihdoksen jälkeen BIS-JH, ainoalla terrierillä Sari Kareksella.

Ikimuistoisin näyttely?
- Oikeestaan samat mitkä edellisessä. Ja kun Jimi valioitu 2014 Kaupissa.

Lempi näyttelvaatteesi?
-  Raitajakku, joka taitaa olla aika monessa kuvassa täällä, ja sitten uusin rakkaus on Dog It Lifen hameet, joita löytyy tällä hetkellä kaksi, valkoinen ja punainen.

Koirarotu, jonka kanssa haluaisit päästä kehään, mutta et ole vielä päässyt?
- Näitä on aika paljon, mutta ainakin setterit, nöffi, kerrynterrieri, bullterrierit, bracco italiano,  ja isovillakoira.

Milloin kävit ensimmäisessä koiranäyttelyssä ja milloin olit ensimmäisen kerran kehässä?
- Aikaa en muista koska oon käyny ekan kerran, koska käytiin äitin kanssa usein Tampere KV:ssa jo kun olin pienempi. Ekan kerran olin kehässä Jimin kanssa Kauppi Kekreissä vuonna 2013 tuloksena VAL ERI VAK1 SA PU3.

Miten kiinnostuit koiranäyttelyistä? 
- Kun sain Jimin ja sen kanssa alettiin käymään näyttelyissä, niin siinä samalla itsellekkin kasvoi into.

Suosikki kisakoira?
- Tykkään kisata monilla koirilla, mutta ehdottomia lemppareita on Fantsu-ranskanbulldoggi, Frankie-bullmastiffi ja Turo-kettuterrieri. Fantsun kanssa en ole kisannut kuin 2 kertaa, mutta treenannu oon kai noin 3 vuotta. Frankien kanssa en ole kisannut kuin kerran (Lahdessa kisaan taas), mutta tykkään vaan todella siitä koirasta. Ja sitten Turon kanssa en ole kisannut vielä kertaakaan virallisissa, mutta treenattua on tullu tää vuosi, ja Tampereella on edessä ensimmäinen virallinen jh-kehä.

Mikä on koiranäyttelyissä parasta, mikä taas ei niin kivaa?
- Parasta on varmaankin seura ja koirien kanssa yhdessä tekeminen. Niin kivaa ei ole kilpailuhenkisyys, jonka huomaa tiettyjen rotujen kehillä.

Kuinka innostuit junior handlerista?

- Kun Jimin kanssa käytiin mätsäreissä, niin jossain siellä sitten näin junnukehän ja siitä alkoi ankara tiedon etsiminen junnuista.

Junnuilun hyvät ja huonot puolet?

- Oppii monien rotujen esitystapoja ja saa uusia kavereita (koko kaveripiirini on koirien kautta). Huonoa en nyt oikein keksi.

Minkä rotuisten koirien esittämisestä pidät eniten?

- Oikeestaan kaikki 2 ja 8 ryhmien koirat on kivoja esitettäviä mutta ehdottomia suosikkeja on bokserit, bullmastiffi, jenkit, kettarit ja uusin tuttavuus eli kerrynterrieri.

Haaveesi/tavoitteesi jh:ssa?
- Tällä hetkellä se on päästä edes jatkoon virallisissa ja sitten sijoitus sm-osarissa.

Leannan Uanfhind "Vieno"
(C) Heini Haverinen

Nanna

Lempi rotu atm?
- Bokseri, joka on ollut kyllä jo aina.

Lempi- ja inhokkirotu jokaisesta FCI-ryhmästä?
- Suosikit löytyy täältä ja tässä on inhokit:
FCI 1: Puli
FCI 2: Napolinmastiffi
FCI 3: Ei ole
FCI 4: Ei ole (paitsi kaniinien koko on liian pieni mulle)
FCI 5: Ei ole
FCI 6: Basset hound (ei ole varsinaisesti inhokki, mutta vähän liikaa nahkaa)
FCI 7: Ei ole
FCI 8: Ei ole
FCI 9: Kiinanpalatsikoira
FCI 10: Sloughi (näiden näyttelykoirien rakenne ei ole mun silmään)

Mikä on suurin koiramäärä, jonka voisit kuvitella itsellesi yhtä aikaa?
- Luultavasti joku 2-3

Milloin aloitit valokuvauksen?
- Aloitin sen kunnolla kai 2013, kun sain ton oman järjestelmäkameran joululahjaksi.

Kuvauskalustosi?
- Tästä on tulossa oma postaus, kun saan aikaiseksi mutta tällä hetkellä kameralaukussa majailee:
Canon EOS 600D
Canon EF 70-200mm f/4L USM
Canon EF 85mm f/1.8 USM
Canon EF 50mm f/1.8 II
Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6

Minkä rotuista koiraa et ikinä haluaisi?
- Noita inhokkirotuja en itselleni ottaisi.

Miksi alotit bloggaamisen?
- Alunperin aloitin kirjoittamaan Jimin ja Justiinan kuulumisia, sitten tein uuden blogin missä oli myös näyttelyistä ja nyt on tämä näyttelyblogi. Eli kolmas blogi menossa.
Syytä en osaa sanoa mutta luultavasti, kun halusin itsellenikin muistiin näitä asioita ja muidenkin iloksi näitä.

Mitkä ovat lempiblogisi? (Koiraaiheiset)
- Kolme sählää
window to our life
Panjoteam
Lagotto Elmon elämää
Kääpiösnautseri Milan elämää
Demire
Yllätyin kun nämä kaikki on oikeastaan vain kavereiden blogeja. Missä kaikki "vieraiden" on? Suosituksia hyvistä näyttelyblogeista otetaan vastaan!

Kuinka kauan olet valokuvannut? 
- Tosta 2013 joulusta asti kamera on ollut suht ahkerassa käytössä ja tällä hetkellä sillä on otettu noin 26 000 kuvaa.

Kuvissa esiintyy uusi tuttavuuteni eli kerrynterrieri Leannan Uanfhind "Vieno", jonka kanssa mut tullaan näkemään joissakin näyttelyissä. Valitettavasti mulla ei ole enempää kuvia tähän postaukseen.

Match show Nokialla 6.2.

Lauantaina suuntana oli taas match show. Tällä kertaa jopa ihan Nokialla, joten matkaa ei ollut kuin 10 minuuttia. Mukaan otin kotoa vaihteeksi Jimin, jonka kanssa pitäisi nyt harjoitella Tampere KV:ta varten. Tuttuun tapaan Jimi oli taas erittäin "innostunut" itsensä, eli korvia ei nostettu pöydällä hetkeksikään ja ilme oli koko ajan kaukana innostuneesta. Kehän ulkopuolella Jimi käyttäytyi yllättävän nätisti. Esitin Jimin lisäksi myös Turo-kettarin parikehässä ja Reikan.

Ensin kehässä oli Turo. Meidän kehä ei ole koskaan mennyt niin huonosti, kun nyt, koska meidän parina taisi olla juoksuinen narttu, joka oli vielä kaiken lisäksi meidän takana. Tän takia Turo ei suostunut sitten seisomaan kunnolla eikä liikkumisesta tullut yhtään mitään. Mentiin siis ensin yhdessä ympäri ja sitten siirryttiin yksilöarvosteluun Turon kanssa. Yksilöarvostelussa pöydän jälkeen mentiin edestakaisin ja ympäri yksin. Sitten odotettiin, että toinenkin arvostellaan ja jaettiin nauhat. Me saatiin Turon kanssa tällä kertaa sininen nauha, joka oli ihan ymmärrettävää liikkumisen takia.

(C) Katriina Mäenpää

Turon jälkeen mulla oli kehässä Jimi, joka meni tasaisen varmasti kehässä. Jimi seisoi upeasti (jos ei lasketa mukaan sen kiinnostuksen puutetta) ja liikkui myös tähän mennessä ehkä parhaiten mun kanssa. Jiminkin kanssa yksilöarvostelussa mentiin samat liikkeet ja myös Jimi sai lopulta sinisen nauhan. Päätimme siinä sitten, että Katriina vie Turon nauhakehässä ja mä vien itse Jimin.

Ennen pienten aikuisten nauhakehää menin pyörähtämään Reikan kanssa isoissa aikuisissa. Siellä Reika esiintyi ihan kivasti, tosin olisin toivonut sen jaksavan seistä paremmin. Reikan kanssa tehtiin samat jutut eli ensin ympäri, edestakaisin ja vielä yhdessä ympäri. Reika esiintyi ihan kivasti ja se riitti punaiseen nauhaan. Nauhakehässä Reikalta loppu ihan kokonaan jaksaminen, joten ihan ymmärrettävästi me ei päästy jatkoon.

Nauhakehässä sitten Jimin kanssa ensin seisotettiin koirat ja tuomari tuli kiertämään vielä koirat. Sitten mentiin pienemmissä ryhmissä (koska pieniä aikuisia oli yhteensä 47, joten nauhakehässäkin oli yli 20 koiraa) kaksi kertaa ympäri. Jimi jatkoi nauhakehässäkin hienoa liikkumistaan suuresta koiramäärästä riippumatta (ja takana olevasta koirasta, joka tuli koko ajan Jimin takapuoleen kiinni). Se ei nyt kuitenkaan riittänyt ja Jimi ei päässyt enään jatkoon. Olen silti erittäin tyytyväinen Jimin käyttäytymiseen ja jaksamiseen koko pitkän päivän. Täytyisi vielä vain saada treenattua sitä innokkuutta lisää ja koittaa saada ne korvatkin ylös pöydällä.

Nyt lähiaikoina mulla ei sitten olekkaan enään näyttelyitä. Seuraava on luultavasti vasta huhtikuun alussa oleva Lahti KV, jos saan sinne kyydin hommattua.

Onko kukaan tulossa Lahti KV? Entä onko yhtäkään junior handlerissa siellä kisaavaa?